Ajatuksiani elämästä ja matkustelemisesta

Esittäytymiseni Charles Veley'n ylläpitämällä MostTraveledPeople -sivustolla

Kuka olen, mitä teen, mitä ajattelen

Asun Rovaniemellä, maapinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa (halkaisija noin 130 km). Joulupukki pitää pääkonttoriaan läheisellä Napapiirillä, noin 7 km kaupungista pohjoiseen.

Työskentelen opettajana 10-13 -vuotiaiden lasten parissa Syväsenvaaran koululla, joka tunnetaan myös Joulupukin virallisena kouluna. Se tunnetaan myös aiemmasta oppilaastaan Tomi Putaansuusta, jonka bändi Lordi voitti Eurovision laulukilpailun 2006.

Matkustan useimmiten tutkijamieheni Mauri Timosen kanssa. Hän työskentelynsä kansainvälisissä projekteissa ja osallistumisensa erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin on mahdollistanut myös minun osallistumiseni niihin. Olen käynyt 10 kertaa Yhdysvalloissa, kuusi kertaa Kreikassa, kolme kertaa Singaporessa ja neljä kertaa Australiassa. Olen myös asunut Tukholmassa yli neljän vuoden verran.

Suuri unelmani toteutui maailman ympäri kiertäneellä häämatkallani vuonna 1992. Lensin reitin Rovaniemi -Helsinki -Los Angeles -Ranskan Polynesia -Australia -Singapore -Helsinki-Rovaniemi. Olen ollut jo 11-vuotiaasta (1964) alkaen erityisen kiinnostunut Tahitista. Suuri unelmani kehittyi Bengt Danielssonin kirjaan perustuvasta tv-sarjasta "Villervalle Etelämerellä". Toisena lapsuuden ajan matkainnoittajanani oli norjalainen tutkimusretkeilijä Thor Heyerdahl, jonka kirjat Fatuhiva-saaren "paratiisista" ja Kontiki-purjehduksista Tyynenmeren Tuamotu-saarille olivat minulle suurenmoinen elämys.

Musiikki on aina ollut ensimmäinen asia, johon kiinnitän huomiota vieraisiin kulttuureihin tutustuessani. Vasta sen jälkeen tulevat seudun muut tärkeät aiheet kuten historia, tiede ja muu kulttuuri. "Löysin" muun muassa Kreikan Mikis Theodorakiksen musiikin välityksellä vuonna 1964. Tahitilaismusiikki on aina herättänyt minussa suuren kaukokaipuun.

Suuresti ihailemani ja kunnioittamani sankari oli ranskalainen merentutkija Jacques Cousteau. Hänen kiehtovat tv-ohjelmansa meren elämästä ja kadonneista kulttuureista saivat minut menemään urheilusukelluskursseille vuonna 1989. Laitesukeltaminen avasi minulle fantastisen vedenalaisen maailman. Mieleenpainuvimmat sukellusreissuni olen (toistaiseksi) tehnyt Norjan lunnisaareen Lovundin paratiisimaisiin laguuneihin ja maailman kauneimpiin kuuluvalle Ranskan Polynesian Bora Bora-saarelle, jonka reunariuttalueella pääsin ihailemaan riuttahaiden elämää lähietäisyydeltä 20 metrin syvyydessä. Syke kieltämätttä nousi aika mukavasti, kun ei oikein ollut täyttä varmuutta siitä, käyvätkö levottomasti liikehtivät hait näykkäisemässä vaiko eivät.

Mottoni elämässä on: "Onni ei tule etsien, se tulee eläen". Haluan usein elää eteen sattuvat tilanteet samoilta jalanjäljiltä. Siksi periaate "Tee se tänään, ei huomenna" on minulle hiukan liian verkkaisa. Minulle sopii paremmin hieman vauhdikkaampi
"Tee nyt, ei tänään !" Elämää suuresti rikastuttava asia on tutkia maailmaa sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kun on vaihtelevia, ja jopa vastakkaisia, tarkastelukulmia, elämästä tulee rikasta ja haasteellista. Siksi haluan tähytä sukeltamisen ohella myös taivaalle ja ulkoavaruuteen. Koen, että tähtitieteen harrastaminen on avartanut mieltäni ja laajentanut aikaperspektiivejäni.

Vielä yksi tärkeä näkökohta: sekä Yhdistyneet kansakunnat (YK) että Olympialiike ovat lähellä sydäntäni. Miksikö? Siksi, että nämä molemmat organisaatiot yrittävät parhaansa mukaan edistää maailmanrauhaa saattamalla kansakunnat yhteen. Tunnen olevani tämän maailmanlaajuisen yhteisön osa.

Pekingin olympialaiset olivat vuoden 2008 kohokohtani. Onnistuneen matkani ja suurten elämysten olympialaisten jälkeen on innostavaa odotella vuoden 2012 Lontoon olympialaisten lähestymistä. Eikä tässä vielä kaikki: ajattelen jo vuoden 2016 olympialaisia: Chigagoon,Rioon, Madridiin vaiko Tokioon?

Tämänvuotinen (2009) matkani Jamaikalle ja Caymansaarille oli kerrassaan upea kokemus: merta, aurinkoa, historiaa, kulttuuria sekä hauskoja kohtaamisia paikallisten kanssa. Seuraava pidempi matkani suuntautuu Etelä-Afrikkaan, Intiaan tai Etelä-Amerikkaan maahan, josta pääsee myös Etelämantereelle. Teen päätökseni vasta sen jälkeen, kun maailman dendrokronologit ovat kokoontuneet kotikaupungissani Rovaniemellä ensi kesän (2010) alussa. Tapaan silloin monia kotimaisia ja ulkomaisia tuttaviani.

Tässäpä oli osa matkailijasieluni peilinkuvasta! On hienoa kuulua tähän avarakatseisten matkaihmisten yhteisöön. Kiitokset Charlesille tämän ihastuttavan nettisivuston perustamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Minulla on nyt myös hyvä lisäsyy matkakohteitteni valitsemiseksi: voin puntaroida myös MTP-pistetilini kasvattamista aina kun suuntaan jonnekin päin maailmaa. Toivotan onnea ja menestystä kaikille MTP:n jäsenille. Täyttyköön teidän kaikkien suurimmatkin haaveet!

Terveisin Margit

Valokuva: Kingston, Jamaika, kesäkuu 2009.
Lisää harrastuksistani: http://maputi.pp.fi

Suosikkipaikkani:
Tahiti, Havaiji, Kalifornia (White Mountains, vihnemännyt, Kuolemanlaakso), Arizona (Tucson, Mohave autiomaa), Nevada (Las Vegas), New York, Monaco, Ranska (Nizza), Kreikka (Ateena, Olympia, Santorini), Egypti (Abu Simbel), Sahara, Siperia, Ural-vuoret, Peking, Tiibet, Singapore, Australia, Uusi Seelanti

Sähköpostini:
maputi(at)nic.fi

My Links:

Lustia: Lustotutkimuksen sivut Vihnemännyt: "Maailman vanhimmat elävät asiat" Rovaniemi, kotikaupunkini
World Dendro 2010 Doongal: Didgeridoo-asiantuntijaliikkeeni Cairnissa ja Kurandassa

Kuvakokoelma: